top of page

Helsingin keskustan elinvoima, kevät 2022

Unknown.jpeg

 Helsingin keskustan elinvoimaa on seurattu v. 2016 alkaen EKK:n elinvoimalaskentamenetelmällä.

 Työn tilaajana on Helsingin kaupungin kanslia.

​

​

Juuri julkaistun tutkimuksen (All In - Elinvoimalaskenta perustuu Elävät Kaupunkikeskustat ry:n menetelmään) mukaan KAUPUNKIKESKUSTOJEN elinvoima hiipuu edelleen, mutta jyrkin lasku on taittunut.

 

Uusimmassa keskustojen elinvoimamittauksessa selvisi myös, että kauppojen vähentyessä ravintolat säilyttivät yllättävän hyvin asemansa pandemiasta huolimatta.

 

Kauppojen – erityisesti kivijalkaliikkeiden ja siellä tekstiili- ja muotikaupan toimijoiden osuus kaupunkien keskustoissa on vähentynyt vuosittain. Tämä ei valitettavasti ole Helsingissäkään uusi asia, vaan jo useita vuosia jatkunut trendi, jota pandemia-aika vauhditti, mutta muutos kokonaisuudessaan on seurausta monien asioiden summasta. Pitkään jatkunut kaupan alan rakennemuutos, verkkokaupan nousu, etätyöt ja nyt vielä Ukrainan sodan tuomat vaikutukset näkyvät kivijaloissa ja kaupunkikeskustojen elinvoimassa. Tyhjien liiketilojen osuus on kasvanut, mutta ravintolat ovat menestyneet ja jopa lisääntyneet - pandemiasta huolimatta - useassa paikassa.

 

”Nähtävillä on pieni käännös parempaan, mutta tilannetta ei voi silti kuvata kovin hyväksi edelleenkään”, tiivistää elinvoimalaskennasta vastaava keskusta-asiantuntija Martti Wilhelms.

​

Helsingin ydinkeskustan vetovoiman pilottihanke etenee

 

Kaupunkikeskustojen vetovoima ja sen vaikutukset erityisesti muodin ja lifestylen erikoiskauppaan ovat olleet viime vuosina paljon esillä.

 

Suomen Tekstiili & Muoti ryn, Helsinki City Markkinoinnin ja Helsingin kaupungin elinkeino-osaston kanssa selvitettiin konkreettisia toimenpiteitä Helsingin keskustan kehittämiseksi.

​

Tutkimuksessa kartoitettiin muoti- ja lifestylealan toimijoiden näkemyksiä siitä, millainen ydinkeskusta on asiointipaikkana, mitkä tekijät vaikuttavat asiointiin keskustassa, sekä miten keskustan houkuttelevuutta voitaisiin parantaa. 

 

Yritysten vastauksissa nousi esiin tarve ydinkeskustan houkuttelevuuden esiintuomiselle sekä keskustan brändimielikuvan rakentamiselle. Keskustan vetovoiman kasvattamiseksi tarvitaan mielikuvamarkkinointia, viestintää alueen ainutlaatuisuudesta ja tarjonnasta sekä ketteriä kokeiluja, joita markkinoidaan tehokkaasti, sekä yhdessä tekemistä alueen toimijaverkoston kanssa.

 

Helsinki City Markkinointi jatkaa jalkautusta 
​

Seuraavat askeleet: tavoitteena on kehittää brändimielikuvaa viestimällä paremmin ketteriä kokeiluja ja tapahtumallisuutta. Yritysten toiveesta HCM on myös lanseerannut alueen toimijoiden yhteisen tapahtumakalenterin.

 
Downtown Helsinki ydinkeskustan brändityön alustaksi
​

Tärkeimpänä elinvoimatekijänä voidaan pitää ydinkeskustan jatkuvaa kehittämistä. Helsingillä ei ole varaa jättää ydinkeskustaansa huomiotta, sillä pysähtyneisyys on lopulta pahin uhka. Ydinkeskustalla on kokoaan suurempi vaikutus; sen houkuttelevuus on ratkaisevaa matkailulle, elinkeinoelämälle ja yhä enemmän kaupunkilaisille.

 

Downtown Helsinki -kanavien tavoitteena kasvattaa ydinkeskustan tunnettuutta – ja siten myös elinvoimaa – yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on myös kasvattaa alueen vetovoimaa, houkuttelevuutta asua ja asioida, kuin myös viestiä aluetta elinvoimaisena liiketoiminnalle.

 

 

Elinvoimalaskennassa Helsingin keskusta-alueen muodostavat punaisella merkityt korttelit, joissa vähintään 50 prosenttia katusivun liike-tiloista on lauantaisin palvelevien kauppojen ja ravintoloiden käytössä, sekä sitä ympäröivä mustalla rajan sisällä oleva keskustavyöhyke

bottom of page